Adoptoin itselleni isin

Eräänä päivänä mami toi kotiin Kilpailevan Uroksen. Otin kunnon rähinän ja haukuin pitkään. Sitten kävin nuustelemassa sitä. Se tuoksui ihan hyvälle, mutta aavistin pahaa.

Kun mami istui sohvalle Uroksen viereen, päätin ottaa siltä luulot pois. Hyppäsin sohvalle mamin syliin ja aloin kaivaa rakoa Uroksen ja mamin väliin. Menin siihen makaamaan ja pitämään urosta silmällä. Se yritti silitellä mamia. Puutuin asiaan heti. Aloin nuolla mamin naamaa ja käsiä taukoamatta, nousin takatassuilleni ja suukottelin. Vinguin, tuhisin ja pörisin. Jouduin tekemään sen uudestaan ja uudestaan.

Päivä toisensa jälkeen Kilpailija tuli meille takaisin. Sitten yhtenä päivänä tajusin, että se oli muuttanut asumaan meille. Päätin sopeutua tilanteeseen ja kouluttaa Uroksen talon tavoille. Se vei pitkään, mutta kannatti.


Vähä vähältä Uros alkoi oppia, miten haluan itseäni palveltavan. Se istui kiltisti lattialle ja syötti minulle nappuloita yksitellen, jotta voin leikkiä saalistavani niitä. Opetin sen leikkimään jahtausleikkiä pupulla. Juoksin pupu suussa pöytää ympäri ja se  seurasi minua, kuten halusinkin.

Opetin hakemaan kaapista minulle puruluun ja pitelemään sitä siten, että pystyn puremaan sitä pitämättä tassuilla kiinni. Opetin antamaan minulle ruokaa jääkaapista ja naksulaatikosta. Opetin sen viemään minut kivoille lenkeille ja odottamaan, kun luen lyhtypylväistä kaikki kiinnostavat viestit.

Uros oppi asioita yhä nopeammin ja nopeammin. Päätin pitää sen ja annoin sille nimeksi Papi. Siitä tuli hän, perheenjäsen ja rakas oma ihminen.

Nyt Papi osaa nostaa minut syliin ja kantaa minua lenkillä, kun jarrutan ja nostan toisen etutassuni ilmaan. Papi kantaa minua kylmillä ilmoilla rintarepussa ja lämpimillä kainalossa. Hän ottaa minut autoon mukaan käymään mummilassa. Hän ottaa minut mukaan lomille ja lentokoneeseen. Käymme yhdessä kaikkialla, jopa kaupassa. Mamin ollessa kaupassa sisällä, olen Papin sylissä lämpimässä eteisessä ja odotamme yhdessä. Lenkkeilemme paljon. Kun käyn kakkalla, hän ottaa tuotokseni talteen ja vie ne roskiksiin.

Istun sohvalla Papin vieressä ja kun haluan rapsutuksia, nuolen Papin kättä. Toimii joka kerta! Iltaisin odotan Papia töistä istumalla eteisen matolla ja tuijottamalla ovea taukoamatta, kunnes lukko rapsahtaa, ovi aukee ja Papi tulee! Olen riemusta sekaisin! Pompin ilmaan, juoksen edestakaisin ja haen Papille näytettäväksi jonkun suosikkileluistani. En kuitenkaan anna sitä omaksi, mutta on tärkeää, että hän näkee miten iloinen olen.

Isäinpäivän kunniaksi kerron tässä blogissa muille, miten isin koulutus koiran tavoille onnistuu ja mitä tulee tehdä.

Kommentit