Leikki on hyvä keino lisätä kiintymystä sinun ja isäntäväkesi välillä. Mitä useammin saat heiltä naurunpurskahduksia leikin lomaan, sitä paremmin heltiää makupaloja ja rapsutuksia sekä sylittelyä. Minulla on muutama suosikkileikki, joista kerron tässä.
Ruokaleikit: leikin kaikella ruualla aina, kun voin. Jos saan vaikkapa herneen tai mustikan, en syö sitä heti, vaan heittelen ensin sekä leikin saalistavani sitä. Se on tosi hauskaa ja vielä terveellistäkin. Koulutin Papin heittelemään minulle ruokaa monella eri tavalla ja nyt teemme sitä joka päivä useampaan kertaan. Syön aamupalani aina jahtauksena, samoin iltaruuatkin.
Lintujen, kissojen ja villisikojen jahtaus on myös tosi hauskaa. Jos pääsen hihnan kanssa riittävän pitkälle, jahtaan näitä mustia lintuja ensimmäisenä. Muut ovat liian isoja ja pelottavia. Kissoja jahtaan Italiassa ja siellä olen nähnyt myös villisikoja. Näin pikkupossun menevän kävelytien yli ihan edestäni ja sen jälkeen olenkin aina halunnut illalla suunnata Possulenkille Mamin ja Papin kanssa. Jos Mami kuiskaakin sanan villipossu, otan heti hurjan haukun ja jatkan sitä ainakin viisi minuuttia tauotta. Ihanaa!
Kaivaminen - se on parasta hiekkarannalla. Valitsen tuoksun perusteella sopivan paikan ja sitten alan kaivaa. Hiekka lentää ja pöllyää, minä uppoan viileään ja kosteaan kuoppaan yhä syvemmälle ja syvemmälle... ihana tunne. Ikävää on, että koska olen yltä päältä hiekassa, joudun tämän jälkeen aina kylpyyn.
Kanna ja jahtaa -leikit: tässä suosikkejani ovat pienimmät leluni eli Aasi Ihaa, Ronsu Norsu ja Pikku Haukku. Leikin ideana on, että haen lelun ja näytän sitä kotiväelle. Sitten pinkaisen pakoon ja minua kuuluu jahdata. Juoksemme pöydän ympäri, sohvapöydän ympäri ja keittiösaarekkeen ympäri vähän vuorotellen. Välillä käymme eteiskäytävässä ja kun "saalistaja" tulee minua vastaan, olen kuin huippujalkapalloilija - livahdan maalitolppien välistä turvaan olohuoneen puolelle.
Pupuleikit: ison pupun kanssa voi leikkiä myös kanna ja jahtaa -leikkiä, mutta keittiön tuolien jalkojen välistä livahtaessa pupu usein jää kiinni jalkoihin. Silloin se tipahtaa ja jahtaajan vuoro vaihtuu. Kun minun leluni viedään minulta, murisen hurjasti ja sieppaan omani nopeasti. Pupun kanssa leikin myös isi ja äiti -leikkiä. Tätä en kerro sen enempää.
Hae pallo -leikkiä tykkäsin leikkiä pikkuisena, mutta lopetin sen jälkeen, kun hampaani alkoivat vaivata. Siinä tuodaan emännän tai isännän jalkojen luo pallo, istutaan sen viereen ja haukahdetaan. He heittävät pallon, sinä noudat sen ja tuot takaisin. Pentuna leikin tätä tuntikausia, mutta nyt en enää piittaa palloista.
Vahtileikit: ulkona lenkillä leikin olevani iso leijona. Kun iso ja vahva saksanpaimenkoira tai muu tulee vastaan, otan kunnon rähinän, temmon hihnaani ja uhkailen syöväni vastaantulijan. Ennen, kun minulla oli vielä hampaita, näytin myös niitä. Nyt näytän vain kieltäni, mutta teen sen äänen kera
. Mami ja Papi eivät tykkää tästä leikistä vaan usein nostavat minut syliin ja vievät toiselle puolelle katua. Heistä on pelottavaa, kun iso kaveri ottaa minut tosissaan ja alkaa myös leikkiä samaa leikkiä.
Vaani ja hyökkää -leikki. Tätä leikittiin tyttäreni Bellan kanssa aina Halikon Haukkukalliolla. Bellan rooli oli olla viaton kulkija, joka nuuskii hajuja. Minun tehtäväni oli vaania puskan takana, hyökätä raivoisasti haukkuen ja sitten juoksimme sekä jahtasimme toisiamme kivien ja kallioiden yli. Ihana leikki, mutta sitä ei voi leikkiä ihmisen kanssa. Ihminen ei opi eikä ymmärrä, vain koira voi tietää, miten kuuluu leikkiä näin hienoa leikkiä!
Ruokaleikit: leikin kaikella ruualla aina, kun voin. Jos saan vaikkapa herneen tai mustikan, en syö sitä heti, vaan heittelen ensin sekä leikin saalistavani sitä. Se on tosi hauskaa ja vielä terveellistäkin. Koulutin Papin heittelemään minulle ruokaa monella eri tavalla ja nyt teemme sitä joka päivä useampaan kertaan. Syön aamupalani aina jahtauksena, samoin iltaruuatkin.
Lintujen, kissojen ja villisikojen jahtaus on myös tosi hauskaa. Jos pääsen hihnan kanssa riittävän pitkälle, jahtaan näitä mustia lintuja ensimmäisenä. Muut ovat liian isoja ja pelottavia. Kissoja jahtaan Italiassa ja siellä olen nähnyt myös villisikoja. Näin pikkupossun menevän kävelytien yli ihan edestäni ja sen jälkeen olenkin aina halunnut illalla suunnata Possulenkille Mamin ja Papin kanssa. Jos Mami kuiskaakin sanan villipossu, otan heti hurjan haukun ja jatkan sitä ainakin viisi minuuttia tauotta. Ihanaa!
Kaivaminen - se on parasta hiekkarannalla. Valitsen tuoksun perusteella sopivan paikan ja sitten alan kaivaa. Hiekka lentää ja pöllyää, minä uppoan viileään ja kosteaan kuoppaan yhä syvemmälle ja syvemmälle... ihana tunne. Ikävää on, että koska olen yltä päältä hiekassa, joudun tämän jälkeen aina kylpyyn.
Kanna ja jahtaa -leikit: tässä suosikkejani ovat pienimmät leluni eli Aasi Ihaa, Ronsu Norsu ja Pikku Haukku. Leikin ideana on, että haen lelun ja näytän sitä kotiväelle. Sitten pinkaisen pakoon ja minua kuuluu jahdata. Juoksemme pöydän ympäri, sohvapöydän ympäri ja keittiösaarekkeen ympäri vähän vuorotellen. Välillä käymme eteiskäytävässä ja kun "saalistaja" tulee minua vastaan, olen kuin huippujalkapalloilija - livahdan maalitolppien välistä turvaan olohuoneen puolelle.
Vahtileikit: ulkona lenkillä leikin olevani iso leijona. Kun iso ja vahva saksanpaimenkoira tai muu tulee vastaan, otan kunnon rähinän, temmon hihnaani ja uhkailen syöväni vastaantulijan. Ennen, kun minulla oli vielä hampaita, näytin myös niitä. Nyt näytän vain kieltäni, mutta teen sen äänen kera
. Mami ja Papi eivät tykkää tästä leikistä vaan usein nostavat minut syliin ja vievät toiselle puolelle katua. Heistä on pelottavaa, kun iso kaveri ottaa minut tosissaan ja alkaa myös leikkiä samaa leikkiä.
 |
| Pupuperheestäni on jäljellä enää kaksi. Yksi unohtui Ranskaan hotellihuoneen sängyn alle ja toinen katosi Espanjan kiertueella. |
Vaani ja hyökkää -leikki. Tätä leikittiin tyttäreni Bellan kanssa aina Halikon Haukkukalliolla. Bellan rooli oli olla viaton kulkija, joka nuuskii hajuja. Minun tehtäväni oli vaania puskan takana, hyökätä raivoisasti haukkuen ja sitten juoksimme sekä jahtasimme toisiamme kivien ja kallioiden yli. Ihana leikki, mutta sitä ei voi leikkiä ihmisen kanssa. Ihminen ei opi eikä ymmärrä, vain koira voi tietää, miten kuuluu leikkiä näin hienoa leikkiä!
Kommentit
Lähetä kommentti