Kamala katastrofi - Papi katosi kauppaan!

Viime sunnuntai oli ensin ihan tavallinen päivä, lukuun ottamatta sitä, että Papi kävi vessassa yököttelemässä heräämisen jälkeen tunnin välein. Mami sanoi, että Papin vatsa on kipeä, joten sen päällä ei saa hyppiä eikä torkkua. Sitten vielä valoisan aikaan Mami päätti lähteä Papin kanssa kauppaan, Päivystykseen. Sitä kauppaa en tuntenut. Kun mennään kauppaan, siellä ollaan vain vähän aikaa ja kun mennään töihin, siellä ollaan pidempään.

Tiedän mitä kauppaan meno tarkoittaa. Föriä vastapäätä on paikka, jossa odotamme aina kauppaan menijää eteisessä. Se on kivaa, sillä sitten mennään kotiin herkuttelemaan. Kun mennään kauppaan, siellä ollaan vain vähän aikaa ja sitten kotona syödään kaupasta ostettua kalkkunaa tai muuta herkkua. Siispä jäin kiltisti kotiin odottamaan.

Sitten tuli pimeä ja lopulta Mami tuli kaupasta. Mutta mitä kamalaa - hän oli jättänyt Papin kauppaan! En vielä huolestunut kovasti. Mentiin Mamin kanssa nukkumaan ja silloin ajattelin, että Papi oli ehkä sittenkin mennyt Töihin. Siellä ollaan pidempään.
Ei mennä, ei! Haetaan Papi ensin pois!

Näytän Mamille, että täältä kaupan sisältä
pitää etsiä. Mami ei tajua. 

Aamulla päätin ottaa ohjat käsiini ja lähdin kiskomaan Aurajoen rantaa pitkin Mamia perässäni. Nyt haetaan Papi kaupasta, päätin. Ohjasin meidät kauppaan siihen Förin viereen ja yritin mennä sisään, mutta Mami sanoi, että koirat eivät pääse sisälle eikä Papi ole kaupassa. Jarrutin täysillä, enkä suostunut poistumaan. Isomman oikeus ja voima voitti ja Mami vei minut väkisin ulos. Hän sanoi, että Papi menikin kauppaan Sairaalaan. Sitä kauppaa en tunne.

Kotimatkalla tuuli ilmeisesti kovasti, sillä Mamin silmistä vuosi vettä. Minunkin silmistäni vuosi vettä, sillä karva osui silmään ilkeästi, niin ainakin luulen.

Kotona etsin Papia kaikkialta, mutta en löytänyt. En halunnut ruokaa, sillä kukaan muu ei syötä minua niin hyvin kuin Papi. Päätin maata eteisessä ja tuijottaa ulko-ovea, kunnes Papi tulisi.

Päivä vaihtui yöksi, yö päiväksi, uudelleen ja uudelleen. Mami houkutteli minua syömään kanalla ja muilla herkkuruuillani, mutta minun ei ollut nälkä. Söin vain kolme nappulaa tai palan kanaa ja palasin takasin ovea vahtimaan.

Aloin huolestua, että Mamikin katoaa ja päätin seurata häntä huoneesta huoneeseen. Jos hän sanoi menevänsä kauppaan, aloin itkeä - sinne voi kadota! Älä mene kauppaan, kiltti!

Sitten - odotukseni palkittiin! Papi tuli kaupasta kotiin! Olin sekaisin riemusta! Hypin ja pompin, hain Pupun ja näytin sitä sekä muita leluja. Ja huomasin, että minun on kamala nälkä! Nyt Papi saa syöttää minua koko ajan. Pyydän ruokaa sekä leikkiä aamusta iltaan, mutta välillä on kyllä pakko ottaa päikkärit. Otamme ne Papin kanssa yhdessä sohvalla. Minä olen Papin kainalossa. Siinä on minun paikkani!

Mentiin yhdessä Kupittaan Apteekkiin ja minun piti olla ulkona Mamin kanssa, mutta aloin itkeä, kun pelottaa: Papi meni yksin kauppaan ja sinne voi kadota!
Vahdin Apteekin ovella, että Papi tulee takaisin.

Odotettiin ovella Mamin kanssa ja minä sain Papin takaisin! Jippii! En kadota häntä enää koskaan! Nyt vahdin Papia kuin haukka.

Kommentit