Vesiputouksilla Papin ja Mamin kanssa Italiassa

Näin reissuyorkkina olen käynyt paljon erilaisilla vesiputouksilla.  Toukokuussa kävin Cascate delle Marmorella keski-Italiassa. Auto jätettiin leirintäalueen näköiselle parkkipaikalle ja siellä oli paljon mielenkiintoisia hajuja - jotain uusia eläinten tuoksujakin!

Yllä olevasta kartasta näette, miten pitkälle jouduin kävelemään.
Tai oikeastaan kyllä Papi kantoi, mutta se on sama asia. 

En tiedä mikä vesiputous on. Kävin kuitenkin
pissalla äänen takia. 

Papin sylkkyyn, kiitos!

Lago di Piedilucolla käytiin sitten oikein kunnon lenkillä. Siellä oli paljon enemmän katsottavaa. Noiden isojen lintujen kanssa en halunnut leikkiä, koska ne pärskyttivät vettä enkä tykkää vedestä. Minusta on hauskinta haukkua mustia lintuja. Ne eivät ole liian isoja. 

Minusta tässä kuvassa ei ole mitään nähtävää. Mami
vain laittoi sen tähän jostain syystä. 

Osaan olla sillä lailla, etten "näe" isoja lintuja. Sitten niitä
ei tarvitse haukkua eivätkä ne suutu eivätkä pure. 

Iso koira hyökkäsi tässä kohtaa aidan takana aitaa vasten.
Menin sitten Papin syliin varmuuden vuoksi.

On yksi asia, mistä en haluaisi puhua. Nimittäin jouduin käymään SIELLÄ. Paikassa, missä koiria kidutetaan, otetaan väkisin syliin ja laitetaan syömään pahoja asioita. Tämän paikan nimi oli Clinica Veterinaria ja siellä oli onneksi sentään kiltti setä. Hän antoi Mamille tabletin, jonka tämä pakotti minut syömään. Sen jälkeen sain palan nakkia. Oli niin paha mieli, etten ottanut sitä.

Kuulemma kyse on jostain ekinococcoosi-matolääkkeestä, joka on pakko ottaa muutama päivä ennen koti-Suomeen lähtöä. Lääkkeen saanti merkitään aina minun passiini ja sieltä lentokentällä voidaan katsoa, että olen kiltisti ottanut lääkkeet. Sitten vielä Suomessa otan uudet lääkkeet ja sen jälkeen saan taas huokaista helpotuksesta... 

Tässä on minun passini. Käytän sitä matkoillani.

Muistinko kertoa, että ennen näitä putous- ja järvijuttuja kävin kahdessa muussakin paikassa. Niiden nimet olivat Firenze ja Pisa (heh, heh, ihan kuin pissa eikö vaan!?). Siellä oli todella vanhoja taloja sekä omituisia katteja, jotka makasivat eivätkä leikkineet jahtausleikkiä, vaikka kuinka yritin. Niiden koirat halusivat leikkiä minun kanssani, mutta minä en niiden kanssa. Kerron lisää ensi jutussa. Ciao!