Rotta uima-altaalla Fuerteventurassa

Sintran jälkeen ajeltiin Mamin ja Papin kanssa Albufeiran lomakylään pariksi yöksi. Ihmiset tykkäävät jostain syystä liotella itseään kylvyssä (YÖK!), joten minä olin mieluummin sisällä sekä parvekkeella.

Mami on kiva! Pussaan sitä, vaikka se väistää.

Niin, sanoinko jo, että Albufeirassa asuimme valkoisessa majassa. Niitä oli peräkkäin monta, monta eikä missään asunut ketään. Siellä olimme vain me, isossa asunnossa, jossa oli myös oma parveke.

Papin sylistä näkee paremmin parvekeaidan yli.

Mami ja Papi ihan villiintyivät uimaan, koska uima-altaalla ei syyskuussa ollut ketään muita. Oli kuulemma tosi ihanaa saada koko allas itselle. En ymmärrä. En koskaan, koskaan, ikinä menisi vapaaehtoisesti veteen. Ihmiset ovat joskus tosi kummallisia!

Vettä, YÖK! En ikinä menisi tuonne vapaaehtoisesti. 

Sitten jatkoimme katsomaan Sevilla-nimiseen paikkaan, että pääsisikö Papi parturiin. Ei päässyt, sillä parturit pitivät siestaa.

Papin turkki parturoitiin Fuengirolassa, koska
Sevillassa parturi piti siestaa.

Jatkoimme sitten Espanjan Aurinkorannikolle. Siellä on Fuerteventura-niminen kiva pikku kylä, missä majoituimme hotelliin. Matka oli ihan supertylsä. Jokaisella pysähdyksellä jouduin jäämään toisen ihmiseni kanssa ulos, sillä koirat eivät päässeet missään kahvilassa sisään! Jouduimme syömään ulkona niin kuin jotkut kissat! Käsittämätöntä!

Espanjalaiset vihaavat koiria. Ne kutsuvat
meitä perroiksi. Emme saa mennä mihinkään
mukaan - ei baariin eikä kauppoihin. 

Onneksi pääsimme kuitenkin hotelliin ja siellä sain olla sisällä ilmastoidussa huoneessa. Voi tulla yllätyksenä, mutta kaikissa paikoissa hotellihuoneessa eivät koirat saisi olla sisällä huoneessa vaan meitä käskettiin pitämään parvekkeella! Tietystikään minua ei voi pistää parvekkeelle. Itken ihan hulluna, jos Papi on lasiseinän takana eikä ota minua syliin. Pääsen alle minuutissa aina sylkkyyn.

Marbellassa syötiin Papin kanssa lounasta.

Pääsin mukaan myös päiväretkille. Kiva reissu oli, kun kävimme Marbella nimisessä paikassa. Minun tyttäreni on nimeltään Bella, joten tämä oli varmaan hänelle omistettu kylä. Ruoka oli hyvää ja sain sitä riittävästi.

En oikein viihdy parvekkeella. Niiltä voi
pudota. Putosin kerran sohvalta ja huusin kovaa!

Kun tulimme takaisin hotelliin, minä lähdin torkuille huoneeseen, mutta palvelijani - anteeksi - isäntäni menivät uima-altaalle. Kun he palasivat sieltä, Mamilla oli minulle asiaa. Altaalla oli ollut rotta! En yhtään tiedä mikä se on, mutta sitten Mami kertoi, että Katti jahtaa Rottaa ja silloin minun oli pakko haukkua. Jahtaan aina katteja - olen siinä ihan paras!

Rotta oli kuin kotonaan allasalueella.